Eikö voitaisi sopia, että kaikki yhteiskunnalliset asiat
keskitetään pimeään ja sateiseen vuodenaikaan? Hyvien hiihtokelien aikaan pääministerit eivät eroa, sote-ratkaisuja ei tehdä ja Mäntsälän kunnanvaltuutetut
keskittyvät pilkkikisojen järjestämiseen. Tänäänkin piti hiissata itsensä sisätiloihin
pääministerin haastattelutunnin ajaksi keskellä päivää kuulemaan asia- ja iskulauseita
toistelevan eroavan pääministerin vastauksia toimittajien
fiilistelykysymyksiin. Olisin älynnyt pysyä ulkona hiihtämässä
auringonpaisteessa tai edes kehitellyt jonkun ratkaisun miten tinttien
talimakkarapötkö saadaan pysymään puun oksassa. Mutta minkäs tekee, tämä
varmaan oli se ominaisuus, miksi luolaihminen kehittyi yhteiskuntaihmiseksi.
Silkkaa uteliaisuuttaan.
Mitähän tästä pitäisi ajatella? Fokusoin katseeni taas soteen.
Metsäperän kukkahattutädin veikkaus on, että kaikki liittyy
kaikkeen, ja sote-kanin korvat tai korvien varjot pilkistävät esiin monista
puskista. Sotea on väännetty koska jotakin
pitää palveluille tehdä. Maaliskuisen sunnuntain viiden ervan malli
tarvittiin myös siksi, että sote-ratkaisun piikkiin voitiin laskea osa miljardisäästöistä.
Soten osalta piti tehdä teko, jota voidaan jonkin aikaa kutsua päätökseksi. Nythän isommat ja pienemmän satraapit kulkevat
ympäriinsä toistelemassa, että tärkeintä oli, että saatiin päätös aikaan. Ai
miten niin? Kai päätöksen sisällölläkin
on merkitystä? Miksi kaikki puolueet, etenkin oppositio, näyttävällä tavalla
änkeytyivät kameroiden eteen liputtamaan ratkaisua, jonka sisältö ja vaikutukset
ovat ihan auki?
Kukkahattutätikin ymmärtää, että sote on hetkeksi siivottu pois
päivän keskustelusta, kysyttäessä voi sanoa, että sote-malli päätetty ja yksityiskohdat ovat
valmistelussa. Kokoomus ja demarit voivat käydä puheenjohtajakisansa ilman, että
kandidaatteja mätkitään sotella päin pläsiä. Erityisesti sote-välirauhaa
tarvitsee Jutta Urpilainen, jonka puheenjohtajuutta uhkaa mäntsäläläinen
kunnanvaltuutettu Antti Rinne. Rinteen kannatustahan tolkun ihminen ei voi
ymmärtää, mutta kyse onkin demareiden sisäisestä asiasta. Urpilaistakin enemmän Rinnettä kammoavat persut, joiden mielestä maahan ei tarvita
toista persupuoluetta. Siksi tässä vaiheessa Soini voi antaa sivusta tukea
hallitukselle ja etenkin istuvalle valtiovarainministerille.
Viiden
erva-alueen mallissa sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämisen ja tuotamisen erottaminen on niin iso ja
olennainen ratkaisu, että ei voi kuin haukkoa henkeään ja ihmetellä, miten
siitä ei revitä valtavia otsikoita? Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen
erottamisella sote-pakkaan on ujutettu kunnon kokoomuslainen
markkkinavetoinen sote-palveluiden tuottaminen. Vai onko ratkaisu
kokoomusvetoinen? Kokoomuksen kohta ex-puheenjohtaja Katainen on kuulunut oman puolueensa
sosiaalisesti vastuuntuntoiseen siipeen, mikä on ollut omiaan vetämään
kokoomuksen äänestäjiksi pieni- ja keskipalkkaisia naisia, joiden
kotipesäksi kokoomus lähtökohtaisesti on outo. Oliko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen
yrityselämäsuuntautuneen ja kuntapalveluista kaukana olevan keskustan
puheenjohtaja Sipilän idea? Mutta mitä sanoo keskustapuolueen kuntasuuntautunut
kenttäväki kun se hoksaa, millainen kani hatusta nousee?
Eniten ongelmia veikkaan viiden ervan sote-mallista
seuraavan keskustapuolueelle. Jännä seurata, miten keskustavaltainen
kuntakenttä reagoi, kun se herää todellisuuteen
ja tajuaa, että palveluiden tuottaja erva-pohjaisessa mallissa voi olla muukin
kuin kunta. Nythän kunnat ja kuntayhtymät
kaapivat maata toistensa alta ja
kilpailevat keskenään sillä välin kun terveydenhuollon pörssiyritykset hiovat
strategioitaan. Kaukaa viisaat ja hyvin
verkostoituneet, alun perin terveydenhuollosta aloittaneet palveluryitykset
ovat jo ajat sitten laajentaneet toimintaansa sosiaalipalveluihin. Ei vaadi
paljoakaan mielikuvitusta nähdä tulevaisuus, jossa ervat kilpailuttavat suuria
palvelukokonaisuuksia ja hankinnan saa se, joka tekee parhaan tarjouksen. Tietysti.
Kuntien ja kuntayhtymien pitää kyetä tekemään maakuntarajat ylittävää yhteistyötä
pärjätäkseen valtakunnallisesti toimivien sosiaali- ja terveysalan yritysten
kanssa. Kuntakentän lisäksi odottelen
ammattiliittojen heräämistä, miksi kuntatyöntekijöitä edustavat liitot ovat
hipihiljaa? Tämä on ihan mahdottoman
jännittävää ja uutisten seuraaminen tulee pilaamaan monta kaunista valoisaa
kevätiltaa.
Pienistä puolueista lähinnä sydäntäni olevat vihreät ovat hämmentäviä. Kun uusin sote-ratkaisu tuli, vihreät olivat siitä iloisia,
se oli vihreiden tavoitteiden mukainen. Vihreät ovat niin iloisia kaikesta. Syy
iloisuuteen ei ole selvinnyt, mutta koska taidan olla maksanut tämän vuoden
jäsenmaksun, olen myös hyvällä tuulella ja heiluttelen mikkihiiren korviani.
Onko sotesta tullut peliväline? Miksi minäkin kirjoitan sotesta kuin sote-poliittinen
päätöksenteko olisi jotain muuta kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämistä? Minulla ei ole uusia mielipiteitä sote-mallista.
Erva-pohjainen malli vahvistaa entisestään käsitystäni siitä, että
sosiaalipalvelut tulee irrottaa tästä paketista ja toimia kuten muissakin
Pohjoismaissa: sosiaalipalvelut kuuluvat kuntiin. Tästä paasasin jo
viides tammikuuta blogissani, joten yritän olla aloittamatta taas. Kunkin hetkisistä poliittisista sote-päätöksistä
riippumatta kaikki aikaisemmat mielipiteeni ovat edelleen voimassa.